Eppu |
|
|
Lempinimi |
Eppu |
Valokuva: Marita Kienanen |
|
Rotu |
maatiaiskissa |
|
|
Väri |
valkoinen |
|
|
Sukupuoli |
uros, leikattu |
|
|
Syntynyt |
24.06.1983 Mikkeli |
|
|
Kuollut |
29.03.1999 Espoo |
|
|
Ikä |
15 v 9 kk 5 pv |
|
|
Kuolinsyy |
Sokeritauti |
|
|
FeLV & FIV testi |
27.10.1989 negatiivinen |
|
|
PKD-testi |
Ei testattu |
|
|
Kastroitu |
16.02.1984 |
|
|
Kasvattaja |
Kaija Sauli |
|
|
Omistajat |
Rauno ja Tuula Heinonen |
Kuvakavalkadi Epun elämästä
|
Eppu – pienen pienenä poikana. |
Eppu – vähän isompana poikana. |
|
Perhekuva ajalta, jolloin minä olin perheen ensimmäinen ja ainoa kissa. |
|
|
Kun Iidalla kävi niitä miesvieraita, minä sain norkoilla oven ulkopuolella. Oli se niin väärin. |
Iida oli kuitenkin paras kissakaverini koko elämäni ajan. Hyvin minä ne Iidan lapsetkin aina koulutin. |
|
Isännän kanssa oli aina hauska ulkoilla. |
Tässä ollaan lähimetsikön mustikanvarpujen seassa. |
|
Näytin hurjan luontoni ja iskin hampaani kiinni oksan karahkaan. |
Olin aito kulinaristi. Juhla-ateriani käsitti avokadoa, katkarapuja ja tonnikalaa. Entäs ne viinirypäleet? Vatsani kesti kaikki herkut. |
|
Kokovartalokuvani kertookin kropastani kaiken. |
Aina piti minunkin tarkistaa takapihan tilanne. |
|
Ai, eikö tämä mansikkalaatikko ollutkaan minulle? |
Kävimme Luvialla sukuloimassa ja tämä kuva on sieltä. |
|
Tätä istuntatapaani kutsuttiin meidän perheessä ”kahden pisteen” istunnaksi. |
Olin – ehkä - hiukan päässyt vuosien varrella
tukevoitumaan. Elopainoa oli parhaimmillaan |
|
Aika muhkea oli olemukseni, vaikka olinkin kaikin puolin sopusuhtainen kissa. |
Tällä valokuvalla isäntäni voitti SER-FER:n järjestämän valokuvauskilpailun vuonna 1992. Valokuvan nimi oli: Hoh-hoijaa! |