Eetulle myönnettiin DM-titteli!

29.01.2008

 

 

Suomen Kissaliitto ry on myöntänyt 29.1.2008 siitosuroksellemme,  GIC FIN*Kissakallion Edvin eli Eetu, Distinguished Merit (DM) arvonimen.

 

Tuntuu aivan uskomattoman hienolta tällainen tunnustus. Tämän kunniamaininnanhan siitosuros voi saada, jos sillä on vähintään kymmenen IC/IP –tasoista jälkeläistä. Mainittakoon vielä, että kasvattini on vasta toinen suomalaisista eurooppalaisuroksista, joka on saavuttanut kyseisen tittelin. Naaraita sen sijaan on jo noin kymmenkunta. Eetu sai tähän titteliin oikeuttavien jälkeläistensä lukumäärän täyteen, kun viimeinen näistä valmistui International Premioriksi Tallinnassa marraskuun 4. päivänä 2007.

 

GIC FIN*Kissakallion Edvin, DM

(sinitiikeri, EUR a 23)

Valokuva Marita Kienanen

 

Eetu syntyi omassa kissalassamme 16.7.1993. Väriltään Eetu oli sinitiikeri (EUR a 23) kuten emonsakin. Eetun vanhemmat olivat: isä CH FIN*Coco’s Amadeus eli Rolle (sininen, EUR a) ja emo EC FIN*Kissankellon Sinililja eli Sini (sinitiikeri, EUR a 23).

 

 

Jälkeläiset, joiden ansiosta Eetu arvonimensä sai.

Jos jälkeläisellä on ollut kaksi titteliä, vain myöhempi niistä on tässä noteerattu.

 

1

IC

Shegur’n Belinda

ruskeatiikeri, EUR n 23

2

IC

Shegur’n Benignus

punatiikeri, EUR d 23

3

IP

Katinhännän Agent Scully

ruskeatiikeri, EUR n 23

4

IP

Katinhännän X-File Quagmire

ruskeatiikeri, EUR n 23

5

EP

Katinhännän Spooky Mulder

hopeatiikeri, EUR ns 23

6

EP

Katinhännän Dark Jedi

mustasavu, EUR ns

7

IC

Katinhännän Queen Darth

mustasavu, EUR ns

8

GIP

Katinhännän Sky Walker

hopeatiikeri, EUR ns 23

9

EP

Sini-Diivan Elias

ruskeatiikeri, EUR n 23

10

IC

Pikku-Piun Domina

sininen, EUR a

 

Jälkeläisten värikirjo on ollut mahtava. On ollut yksiväristä sinistä ja mustasavua sekä tiikerikuviollista ruskeaa, punaista ja hopeaa. Joukkoon ei vain mahtunut yhtään isänsä väristä eli sinitiikeriä. (Sellaista ei tosin syntynytkään vaan vasta Eetun omat jälkeläiset tekivät niitä.) Gremetiikerijälkeläinenkin Eetulta löytyi. Pentuekoot olivat vaihtelevia. Ensimmäisessä Shegur’n pentueessa oli viisi pentua, toisessa eli Katinhännän pentueessa kolme ja kolmannessa taaskin Katinhännän pentue neljä pentua, Sini-Diivan pentueessa peräti seitsemän pentua, mutta viimeisessä Pikku-Piun pentueessa ainoastaan yksi pentu.

 

Lopuksi kaunis kiitos kaikille niille kasvattajille, joiden kanssa yhteistyössä näitä pentuja aikoinaan tehtiin. Lisäksi kiitos näiden kissojen omistajille, jotka ovat jaksaneet käyttää kissojaan näyttelyissä. Kuten huomaatte varsinkin Katinhännän kasvatit ovat kunnostautuneet, koska heitä on yllä mainituista jälkeläisistä yli puolet. Meidän kotoiseen kissavahvuuteemme taas on kuulunut Eetun lapsista ruskeatiikerikuvioiset puolisisarukset IC Shegur’n Belinda ja EP Sini-Diivan Elias. Aikoinani kumpaakaan näistä kissoista itselleni ottaessani en osannut pienessä mielessänikään kuvitella, että he jonain päivänä olisivat edesauttamassa isälleen tällaista titteliä.

 

Valokuva Marita Kienanen

 

Yksi asia, jota Eetu erityisesti jälkeläisilleen ja jälkeläisen jälkeläisilleen periytti oli hyvä luonne. Sitä olen arvostanut aina kaikissa kissoissa ja varsinkin omissa kissoissani ja kasvateissani. Eetu itse oli varsinainen hurmuri ja kova poika juttelemaan. Luulen, että se ei edes tiennyt mitä agressiivisuus tarkoittaa, sillä niin ”lammasmaisen” kiltti ja hyvin käyttäytyvä se oli. Oltiin sitten kotioloissa ja maailmalla reissaamassa. Eetun periaate oli, että herrasmies on aina herrasmies. Eetu oli kerta kaikkiaan ihana kissa.